Olin ajatellut alunperin ottaa myös maisemallisia kuvia kuunpimennyksestä, mutta aika vähiin ne jäivät, sillä alkuperäinen ajatukseni oli etsiä paikka, jossa kuu heijastuisi edessä olevasta vedestä. Sellaista en keksinyt tähän hätään. Olin miettinyt Kytäjälle johtavan tien varressa olevia tulvapeltoja joutsenineen, mutta päivällä tehty tiedustelureissu osoitti, että parkkipaikkoja riittävän läheltä tulvivia peltoja ei olisi löytynyt. Tyydyin sitten ottamaan muutaman maisemakuvan Hyvinkäänkylässä. Kuu niissä toki on pahasti ylivalottunut.
Pimennyksen edetessä sen pystyi havaitsemaan aika hyvin myös paljaalla silmällä. Kovin kummoinenhan tuo ei ollut. Maan varjo vain hipoi kuun pohjoisreunaa. Kuviin pimennys tarttui kuitenkin hyvin. Epäilen, että moni sellainen, joka ei pimennyksestä tiennyt, ei sitä välttämättä olisi huomannut, vaikka olisi kuun suuntaan katsonutkin.
Kuvasin pimennystä kello 23:03 asti, jonka jälkeen otin vielä muutaman maisemakuvan, ja suuntasin vielä kuvaamaan Kittelän sillalle Vantaasta heijastuvaa yömaisemaa tähtineen. Olin ajatellut siellä kuvata vielä kuuta, mutta se oli yhä metsän takana. Muutaman kuvan otin silti kuun luomista valoista joen pinnalla.
Kokonaisuudessaan tuo oli aika miellyttävä havaintoreissu. Kosteutta oli, mutta tähdet näkyivät, pimennys näkyi, eikä huhtikuinen yö ollut enää kylmä, joten mikäpä siellä oli kuvatessa. Kuvia tuli otettua noin 120 kappaletta. Suurin osa yllättäen onnistui. Vaihtelin sekä ISO-arvoa, valotusaikaa, että objektiiveja, jotta onnistumisen mahdollisuudet olisivat mahdollisimman suuret. Olin tulokseen tyytyväinen. Luonnollisesti kuvissa on paljon toistoa, mutta 21:53 - 23:03 väliltä pimennyksen eteneminen tuli dokumentoitua aika kattavasti.
Timo Rasimus
